tiistai, 28. helmikuu 2012

Järjestöidea: public choice - ja muihin eturistiriitaongelmiin kantaaottava järjestö

Eli ideana olisi muodostaa järjestö, joka seuraisi poliittista tilannetta Suomessa ja raportoisi mikäli jossain ilmenisi erityisen paha eturistiriitatilanne, public choice -ongelma tai perverssejä insentiivejä (:p). Raportointi voisi tarkoittaa mm lehtiin kirjoittelua, kotisivulla raportointia, vuosiraportointia, mielenosoituksia ja twitter-nootteja. Idea olisi suoraan sovellettavissa myös kansainvälisesti ja muissa maissa.

Tutkivat journalistit tekevät tätä työtä tällä hetkellä. Kuitenkaan sitä ei tehdä riittävästi, eikä systemaattisesti. Hyvä hallintotapa ei useinkaan toteudu politiikassa ja julkisella puolella.

Public choice -teoria (julkisen valinnan teoria) selittää julkisten toimijoiden käyttäytymistä taloustieteellisin (positiivisin menetelmin). Esimerkki public choice -ongelmasta on tilanne, jossa tietty intressiryhmä lobbaa jotain hanketta ja hanke toteutuu, vaikka se on yleisesti ottaen haitallinen veronmaksajalle. Pienen intressiryhmän kannattaa käyttää huomattavia resursseja hankkeen lobbaamiseen, koska saatu hyöty per jäsen on suuri. Poliitikkojen kannattaa mennä tukea hanketta, koska lobbarit tarjoavat epäsuorasti tai suorasti heille hyötyä (taloudellista tukea, poliittista tukea, tulevia virkoja jne). Veronmaksajan ei kannata kampanjoida hanketta vastaan, koska siihen kuluu paljon aikaa ja rahaa, ja koska yksittäiselle veronmaksajalle koituva säästö on minimaalinen. Kaikki toimivat "rationaalisesti" (itsekkäästi) ja tuloksena on, että äänestäjäkunnan kannalta huono hanke toteutetaan. Rahaa siis siirretään veronmaksajilta intressiryhmälle.

Muuta:

  • järjestö voisi kampanjoida public choice -ongelmia sisältäviä lobattuja hankkeita ja muiden eturistiriitoja sisältäviä tilanteita vastaan melko sokeasti (ts. riittää se, että hankkeessa on em ongelma -> vastustus)
  • the bad guy, unwanted guy, ilonpilaaja, yhdistys joka kerää kaikkien vihat eikä kenenkään kiitosta
  • jos yhdistyksen saisi brändättyä hyvin, voisivat yhdistyksen tiedotteet ym. toimia luotettavana signaalina siitä, että eturistiriidat kannattaa ottaa huomioon... ihmiset voisivat suoraan huomioida mielipiteissään eturistiriitojen merkityksen tiedotteen perusteella... luotettava signaali kuten esim. amnestyn tiedotteet
  • tarkempi selvitys "toimialasta" : aiheista mihin yhdistys ottaa kantaa
  • mitä laki sanoo eturistiriitatilanteista (kuinka ne pyritään välttämään)?
  • mikä on riittävä näyttö eturistiriitatilanteesta?

Tarvittavia resursseja:

  • riittävä tietämys taloustieteistä, tutkivasta journalismista, public choicesta, valtiotieteistä?
  • ihmisiä joilla on aikaa käytettävissä paljon tutkimusta vaativaan järjestötoimintaan
  • webbisivut, muut julkaisukanavat
  • ehkä yksi täyspäiväinen tyyppi voisi pyörittää järjestöä

tiistai, 14. helmikuu 2012

Liikeidea #5: Salarystats.com / labormobility.com

Ydinidea: kerätään yhdelle webbisivulle laaja tietoainesto eri tehtävissä toimivien palkoista eri maissa. Käyttäjä voi tehdä hakuja tyyliin: mikä on "controller":n palkka "taiwanissa" , tai anna "controllerin" palkat suurimmasta pienimpään eri maissa.

Sivustolla voisi olla myös muita tietoja, jotka saattaisivat kiinnostaa työperäistä muuttajaa: hintataso eri maissa, yhteiskuntaolot, julkisen palvelun kattavuus jne. Tämän lisäksi sivusto voisi hostata maakohtaisia sivuja, joissa työperäiset maahanmuuttajat (ja miksei muutkin maahanmuuttajat) voisivat keskustella, potentiaaliset maahanmuuttajat voisivat kysellä heiltä tietoja, jne (maakohtaiset maahanmuuttajien foorumit)

Mistä tiedot eri tehtävänimikkeiden palkoista eri maissa?

  1. palkkatutkimukset (mediaani, vaihteluvälit), joita eri ammattiliitot ja edunvalvontajärjestöt ylläpitävät (luotettavaa)
  2. paikallisilta viranomaisilta (heillä on tämä tieto, kuinka onkia se ulos?)
  3. paikallisilta työntekijöiltä (kuinka saada luotettavaa tietoa?)

Mistä saada muuta tietoa?

  • hintataso: purchasin power parity -tutkimukset (luotettava), muut hintatasotutkimukset, big mac -index, ruetaan keräämään tietoa paikallislta ihmisiltä (joukkoistaminen) -> kuinka, onko luetettavaa?
  • yhteiskuntaolot, julkisen palvelun kattavuus, rikollisuus, valtion toiminta, turvallisuus, jne: wikipedia, cia-factbook, jne
  • yhteiskunnan tulevaisuuden näkymät: oma arvio perustuen mihin?
  • eures, maahanmuuttajien foorumit

Kuinka perustaa maahanmuuttajayhteisöt sivustolle? Näitä on jo olemassa paljon - tyyliin saksansuomalaiset. Riittääkö linkki yhteisöön? Kuinka saada houkuteltua porukka paikalle?

Tehtävää:

  • Kilpailija-analyysi! Onko joku tehnyt jo jotain tällaista? -> ainakin payscale.com on jo tällanen, mutta se on aika raskas
  • Sivuston rakentaminen (kohtuu simppeliä, koska sivusto on yksinkertainen ja pelkistetty)
  • Maa- ja tehtäväkohtaisten palkkojen hakeminen: paljon duunia, ihan perussurffausta ja eri tahojen kontaktointia (tarvitaan kielitaitoa)
  • Joku simppeli serveri pitää laittaa pyörittämään hakuja (tai sitten näytetään kaikki suoraan taulukkomuodossa)
  • domainnimen hankkiminen

Muuta:

  • Sivustosta tulee hyvä, jos eri päivittäjiä/kirjoittajia saadaan eri puolilta maailmaa mukaan. Miten sivuston rakentaminen saadaan joukkoistettua (joudutaanko omistuksesta luopumaan) ? Miten ihmisiä saadaan rekryttyä mukaan?
  • Jotta olennaisin tieto - maa- ja tehtäväkohtaiset palkkatiedot - saadaan hankittua, tarvitaan monipuolista kielitaitoa. Mistä kielten osaajia?
  • Kaikkien tietojen kohdalla on olennaista ilmoittaa kirjata ylös lähde ja ilmoittaa se sivustolla (luotettavuus, läpinäkyvyys)
  • Sivustosta pitää tehdä nopea ja tehokas, ei turhaa roinaa
  • Mikä estää jotakuta tekemästä bottia, joka hiljalleen kalastelee kaikki tiedot tietokannasta ?
  • Rajapinnat sosiaalisiin medioihin
  • Pieni alkuinvestointi/kustannukset, ei suurta riskiä
  • Kuinka paljon maksaa, se että google-haussa "salary comparison" tulee oma saitti ekojen joukossa?

tiistai, 7. helmikuu 2012

Mikrolainat

Mikrolainat ovat siitä hyviä, että niiden kautta kehitysmaissa elävät ihmiset ja perheet, jotka eivät pääse käyttämään perinteisten pankkien palveluja, voivat parantaa elämäänsä ottamalla lainaa. Laina voi auttaa bisneksen perustamisessa tai esim. jossain perheen investoinnissa.

Oleellista on se, että lainan määrä sopeutetaan lainaajan omaan maksukykyyn, joka perustuu tulotasolle. Jos näin ei tehdä, lainaaja voi ylivelkaantua ja joutua entistä pahempaan kurimukseen velkakierteen seurauksena. Mikrolainojen tapauksessa on tärkeää myös huolehtia siitä, että lainaajia opastetaan riittävästi: kerrotaan mitä menoja lainasta seuraa ja mihin lainaaja sitoutuu.

Intiassa tietyillä hallintoalueella on keskimäärin jo yli 4 mikrolainaa per perhe (ne perheet, jotka eivät ole pankkipalveluiden piirissä mutta ovat "eligible" mikrolainojen tapauksessa)  http://financialaccess.org/node/3848

Kaksteräinen miekka, tuo mikrolaina!

tiistai, 31. tammikuu 2012

Kännit

Miksi ihmiset vetävät kännejä? Miksi yksi lasi esim. viiniä tai tuoppi bisseä ei riitä?

Syitä on monia.Jotkut lähtevät yksille, mutta päätyvät kuitenkin juomaan koko illan, jolloin illan lopussa ollaan yleensä tukevassa humalassa. Toiset ostavat 24-packin ja suunnitelmallisesti vetävät niin sanotusti perseet.

Muutama lasi viinä tai pari bisseä rentouttaa. Stressitaso laskee. Baarissa istuminen on luonteva tapa viettää aikaa kavereiden kanssa. Kahvillekin voisi mennä, mutta paria kuppia enempää kahvia tuskin kukaan jaksaa ryystää.

Humalassa aivot voi laittaa narikkaan. Voi olla vähän hölmö ja selittää asioita, joista ei selvinpäin kehtaisi puhua. Yleensä muutkin ovat humalassa ja selittävät yhtä päättömiä juttuja ja yhtä kovalla äänellä.

Humalassa voi sosialisoitua helpommin. Pienessä tuiterissa on helpompi lähestyä vastakkaista sukupuolta. Estot häviävät. Esim. eteläeurooppalaiset ovat arkielämässä hyvinkin puheliaita ja ottavat kontaktia - myös fyysisesti (mm poskisuudelmat). Stereotyyppisesti suomalaiset ovat taas juroja ja säästävät sanojaan. Eletään kuin Kaurismäen leffoissa. Ehkä siksi suomalaiset kaipaavat eteläeurooppalaisia serkkujaan enemmän juttuseuraa ja läheisyyttä. Humalassa voi unohtaa arkielämän tavat, puhua tuntemattomille ja mennä tanssimaan tapaamansa kauniin naisen kanssa.


keskiviikko, 25. tammikuu 2012

Lobbaus julkisessa päätöksenteossa

Mitkä hankkeet valikoituvat käsiteltäväksi julkiseen päätöksentekokoneistoon? Ne, joille on selkeä tilaus laajan yleisön näkökulmasta (tarpeelliset) ja ne, joille on selkeä tilaus suppean yleisön toimesta (lobatut).

Mitä asioita lobataan? Niitä joista joku taho saa riittävän suuren hyödyn aloittaakseen lobbauksen, ja joiden toteutumistodennäköisyyden tämä taho arvioi riittävän suureksi.

Asiaa voivat lobata 1) ne jotka saavat hankkeen toteutuessa suoraa hyötyä 2) ne joille maksetaan lobbauksesta (etujärjestöt).

Jos hanke on julkinen investointi, sitä kannattavat lobbaajat ja vastustavat vaihtoehtoisten hankkeiden lobbaajat ja veronmaksajat. Koska julkisessa keskustelussa hankkeet harvoin kilpailevat keskenään - erillisiä hankkeita nähdään harvoin toisensa poissulkevina vaihtoehtoina -, tilanne on yleensä se, että lobbaajat kannattavat hanketta ja veronmaksajat vastustavat. Kukaan veronmaksaja ei säästä paljoa, jos hanke kariutuu. Siksi veronmaksajat eivät usein jaksa kiinnittää asiaan huomiota. Veronmaksajat harvoin organisoivat kunnollista vastustusta.

Poliitikkoja kosiskelevat lobbaajat ja veronmaksajat. Lobbaajat toteuttavat kosiskelun osana lobbauskampanjaa. Veronmaksajat harvoin ottavat yhteyttä poliitikkoihin vaatiakseen hankkeen vastustamista (tosin nykyään netti-aikakaudella tämä on helpompaa).

Tämä johtaa siihen, että merkittävä osa toteutuneista julkisista investoinneista on erityisryhmille hyödyllisiä mutta kokonaisuudessan veronmaksajille haitallisia.